P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen hallituksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavoitteita kuluvalla hallituskaudella ovat ty\u00f6llisyyden parantaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Lis\u00e4ksi hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan keski\u00f6ss\u00e4 on globaaliin ilmastohaasteeseen vastaaminen ja kest\u00e4v\u00e4n talouskasvun tukeminen. Hallitusohjelman mukaan: \u201dKorkeatasoinen suomalainen energiaosaaminen auttaa ilmastohaasteeseen vastaamisessa. Ymp\u00e4rist\u00f6- ja energiateknologian uusien sovellutusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon liittyy suuri kasvun ja uusien ty\u00f6paikkojen potentiaali sek\u00e4 kotimaan markkinoilla ett\u00e4 vienniss\u00e4.\u201d T\u00e4m\u00e4n kirjauksen toteuttamiseksi on tehty hallituksen piiriss\u00e4 paljon t\u00f6it\u00e4, mutta se uhkaa silti j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain lupaukseksi, mik\u00e4li uusiin ymp\u00e4rist\u00f6- ja energiateknologioihin ei olla valmiita panostamaan kunnolla.<\/p>\n
Hallitusohjelmaan on kirjattu uusiutuvan energian demonstraatiohankkeiden investointituki. Kirjauksen toteuttamiseksi hallitus varasi 20 miljoonaa euroa merituulivoiman demonstraatiohankkeelle kehysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n vuonna 2012. Hienoa on, ett\u00e4 ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6ss\u00e4 ollaan vihdoin k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 demonstraatiotuen kilpailuttamista.<\/p>\n
Kilpailutusta hankaloittaa kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti se, ett\u00e4 sen kohteena oleva demonstraatiotuen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on auttamatta liian pieni j\u00e4rkev\u00e4n kokoisille hankkeille. Merituulivoiman rakentaminen, erityisesti arktisille avomerialueille, on hyvin p\u00e4\u00e4omavaltaista toimintaa ja vaatii siksi korkeaa riskinsietokyky\u00e4. Demonstraatiotuen avulla olisi mahdollista ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n arktista meriosaamista, jota ei aiemmin ole muualla voitu kokeilla. Siksi sen tulisi olla teollisen mittakaavan hankkeen mahdollistava. Kauas mantereelta ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 toteuttaa pient\u00e4 hanketta, ja toisaalta pienimittainen rakentaminen rannikon tuntumassa on jo demonstroitu. Jos tuki k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain l\u00e4hes nykyisen kaltaisiin pieniin nearshore-projekteihin, eiv\u00e4t kaavaillut hy\u00f6dyt suomalaisille merituuliosaajille tule toteutumaan. Pienet hankkeet eiv\u00e4t vakuuta ulkomaisia yhti\u00f6it\u00e4 suomalaisesta osaamisesta eik\u00e4 niill\u00e4 saada demonstroitua sarjatuotannon ja optimoidun logistiikkaketjun mahdollistamaa kustannustehokkuutta. Avomerirakentamista ei voida demonstroida rannan tuntumassa. Hallituksen kehysriihess\u00e4 merituulivoiman investointituen taso s\u00e4ilyi edelleen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 teollisen mittakaavan avomerihankkeiden k\u00e4ynnist\u00e4miselle. Merituulivoiman todellinen kustannustaso j\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tukiratkaisulla edelleen avoimeksi ja alan kotimaisen teollisuuden k\u00e4ynnistyminen haaveeksi.<\/p>\n
Merituulivoimalle on luvassa hyv\u00e4t markkinat sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muualla Euroopassa. Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden joukossa tiukkoihin p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteisiin mm. uusiutuvan energian osalta. Lukuisten ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n tuottamien raporttien mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteita ei voida saavuttaa ilman merituulivoimaa ja tuoreen BASREC -tutkimuksen mukaan Suomi on tuuliolosuhteiltaan It\u00e4meren otollisin maa rakentaa merituulivoimaa.<\/p>\n
Suomen meriteollisuuden tulevaisuuden kannalta merituulivoima olisi luonteva seuraava askel. Erityist\u00e4 merituulivoima-alan korkeatasoista osaamista Suomesta l\u00f6ytyy, mutta ongelma piilee kokemuksen puutteessa. It\u00e4meren olosuhteet ovat t\u00e4ysin erilaiset Pohjanmereen verrattuna. Merituulivoimarakentamisen k\u00e4ynnist\u00e4miseksi Suomi tarvitsisi keih\u00e4\u00e4nk\u00e4rkihankkeen, jossa kehitett\u00e4isiin ja demonstroitaisiin olosuhteisiin sopivat ratkaisut mm. rakentamisen ja huoltamisen osalta.<\/p>\n