Tuulivoima on vakiinnuttanut asemansa osana Suomen energiajärjestelmää. Se on päästötön ja kustannustehokas tapa tuottaa sähköä – mutta sen vaikutuksista, näkyvyydestä ja melusta keskustellaan vilkkaasti. Tuulivoimahankkeet vaativat vuosien valmistelutyön ja tarkat ympäristöselvitykset. Silti, varsinkin kun voimalat sijoittuvat lähelle asutusta tai virkistysalueita, herää kysymyksiä ja huolia.

Yksi alan pitkäaikaisista toimijoista on wpd Suomi, joka on rakentanut
tuulivoimaa Suomessa jo lähes kaksi vuosikymmentä. Yrityksen varatoimitusjohtaja Mattias Järvinen kertoo, että avoimuus, suunnittelun laatu ja pitkäjänteisyys ovat avainasemassa hyväksyttävyyden rakentamisessa.

“Tuulivoimahankkeen suunnittelu vie usein 5–10 vuotta. Tänä aikana käydään läpi kymmenittäin selvityksiä, kuullaan viranomaisia ja paikallisia ja muokataan suunnitelmia. Meillä ei ole kiire oikoa mutkia, koska pitkäaikainen hyväksyttävyys on tärkeintä,” Järvinen sanoo.

Melua mallinnetaan tarkasti

Yksi yleisimmistä huolenaiheista liittyy tuulivoimaloiden meluun. Suomessa melumallinnukset tehdään tarkkojen viranomaisohjeiden mukaan, ja ne määrittävät, mihin voimaloita voidaan sijoittaa. Voimalat eivät saa aiheuttaa ohjearvot ylittävää melua lähimmille asutuksille.

”Melusta on tullut vuosien varrella varsin hyvin ymmärretty asia – mutta se ei tarkoita, etteikö siihen suhtauduttaisi vakavasti. Jos mallinnuksissa ilmenee riskejä, sijoittelua muutetaan,” Järvinen kertoo. ”Lisäksi mallinnukset voidaan tarvittaessa varmentaa jälkikäteen mittauksilla.”

Suomessa noudatettavat melun ohjearvot ovat eurooppalaisittain tiukkoja, ja monissa hankkeissa jätetään varmuuspuskuria myös lain vaatimusten päälle.

Maisema ja metsät käyttöön vastuullisesti

Maisemavaikutukset ovat keskeinen osa ympäristövaikutusten arviointia. Tuulivoimalat näkyvät laajalle, mikä voi herättää kritiikkiä erityisesti kulttuurimaisemissa tai virkistysalueiden läheisyydessä. Arviointien yhteydessä tarkastellaan näkymiä useista suunnista, niin päivä- kuin yöaikaan.

”Maisema-arviointi ei ole vain taidetta tai mielipidekysymys. Se on systemaattista selvitystyötä, johon osallistuvat kokeneet asiantuntijat. Joskus se tarkoittaa, että voimaloiden määrää vähennetään tai osa siirretään pois herkiltä alueilta,” Järvinen sanoo.

Hankkeissa käsitellään väistämättä myös metsää. Keskimäärin muutama prosentti kaava-alueen metsästä kaadetaan pysyvästi. Suunnittelussa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia teitä ja sähkölinjoja.

”Tuulivoima vie metsää vähemmän kuin moni muu maankäyttömuoto. Mutta silti jokainen hehtaari merkitsee – ja siksi vaikutuksia pyritään minimoimaan. Metsät ovat tärkeitä paitsi taloudellisesti myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta,” hän toteaa.

Luontoarvot ohjaavat rakentamista

Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA on Suomessa pakollinen lähes kaikille tuulivoimahankkeille. Sen aikana tarkastellaan muun muassa vaikutuksia linnustoon, liito-oraviin ja vesistöihin. Hankkeen eteneminen voi pysähtyä, jos merkittäviä haittoja ei voida välttää.

”Esimerkiksi maakotka voi estää hankkeen etenemisen tietyllä alueella. Se ei ole poikkeuksellista. Meidän täytyy olla valmiita muuttamaan suunnitelmia tai luopumaan kokonaan,” Järvinen kertoo.

Wpd käyttää niin sanottuja kohdekortteja, joiden avulla keskeiset luontoarvot otetaan huomioon rakentamisen jokaisessa vaiheessa. Kortit laaditaan yhteistyössä asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa.

Elinkaaren päätepiste suunnitellaan jo alussa

Tuulivoimalan elinkaari on noin 35 vuotta, mutta vastuu jatkuu pidemmälle. Maanvuokrasopimuksiin sisältyy purkuvakuus, jonka avulla varmistetaan, että voimalat puretaan asianmukaisesti myös siinä tapauksessa, että hankeyhtiö lopettaa toimintansa.

”Purku ei ole maanomistajan tai yhteiskunnan vastuulla. Meillä on siihen selkeät sopimukset ja vakuudet,” Järvinen painottaa. ”Ja toisin kuin joskus luullaan, purku ei tarkoita maisemaan jääviä raunioita. Kaikki näkyvä puretaan, ja maa-alue ennallistetaan tai metsitetään uudelleen.”

Yli 80 prosenttia tuulivoimalan materiaaleista on kierrätettävissä. Suurin haaste liittyy edelleen lavoihin, joiden kierrätysratkaisuja kehitetään jatkuvasti.

”Yksi lupaava suunta on käyttää komposiittia sementtiteollisuudessa fossiilisten polttoaineiden sijaan. Se on askel kohti suljettua kiertoa,” Järvinen kertoo.

Kohti hybridiratkaisuja ja energian varastointia

Tuulivoimasta tulee yhä useammin osa niin sanottuja hybridihankkeita, joissa samaan alueeseen yhdistetään myös aurinkovoimaa ja energiavarastoja. Tämä lisää joustavuutta ja vähentää riippuvuutta säästä.

”Aurinko tuottaa päivällä, tuuli usein yöllä ja talvella. Akkujen avulla tätä voidaan tasapainottaa. Se on hyvä sähköverkolle ja kuluttajalle,” Järvinen summaa.

Vaikka tuulivoima ei ole vaikutuksista vapaa, Järvinen näkee sen kriittisenä osana päästöttömän sähköntuotannon kokonaisuutta.

”Meidän tehtävämme ei ole väittää, ettei haittoja olisi. Meidän tehtävämme on minimoida ne ja olla siitä avoimia,” hän tiivistää.