Hajautettu energiantuotanto tuo turvaa kriisiaikana

Mikä on hajautettu sähköjärjestelmä 2.0?

Suomen energiajärjestelmä on muuttunut muutamassa vuodessa enemmän kuin vuosikymmeniin. Silti keskustelu usein laahaa menneessä. Suomen kehitys heijastaa laajempaa suuntaa, jossa energiajärjestelmät uudistuvat samanaikaisesti eri puolilla maailmaa

Globaalisti rakennetaan tällä hetkellä ennätystahtia uutta uusiutuvaa kapasiteettia. Kiina investoi tuuli- ja aurinkovoimaan mittakaavassa, joka muuttaa koko energiamarkkinaa. Samalla Kiinan ilmastopäästöt eivät ole kasvaneet kahteen vuoteen vaan ovat itse asiassa lievässä laskussa.

Sähkön hinnan keskustelussa huomio kiinnittyy usein yksittäisiin hintapiikkeihin ja lyhyen aikavälin vaihteluihin. Se on ymmärrettävää, sillä sähkön hinta koskettaa suoraan kotitalouksia ja yrityksiä. Samalla riskinä kuitenkin on, että pidemmän aikavälin rakenteellinen muutos jää vähemmälle huomiolle.
Psykologiassa puhutaan ilmiöstä nimeltä unintentional blindness – tahaton sokeus.

Tahaton sokeus tarkoittaa sitä, että emme huomaa merkittävää muutosta, jos keskitymme etsimään jotakin tuttua tai ennestään tunnettua. Meidän on kyettävä näkemään sekä haasteet että jo saavutettu edistys. Ilman kokonaiskuvaa riskinä on, että aliarvioimme sen työn, joka on jo tehty ja yliarvioimme kyvyttömyytemme jatkaa eteenpäin.

Miksi hajautus on turvallisuuskysymys

Energiapolitiikkaa ei voida enää tarkastella pelkästään talouden näkökulmasta, sillä siitä on tullut kiinteä osa turvallisuuspolitiikkaa. Ukrainan sodassa on nähty konkreettisesti, miten haavoittuva keskitetty energiainfrastruktuuri voi olla kriisitilanteessa: kun tuotanto ja siirto nojaavat muutamaan suureen yksikköön, kohdennetut iskut voivat aiheuttaa laajoja ja pitkäkestoisia häiriöitä.

Hajautetumpi, uusiutuvaan energiaan perustuva tuotantomalli muuttaa tätä riskiprofiilia olennaisesti. Vaikka mikään järjestelmä ei ole täysin haavoittumaton, laajalle sijoittuva tuotanto, useat syöttöpisteet ja monipuolinen energiarakenne tekevät kokonaisuudesta kestävämmän ja vaikeamman lamauttaa. Tästä näkökulmasta hajautus ei ole ensisijaisesti ideologinen valinta, vaan strateginen ratkaisu, joka vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä.

Samalla kun katse kääntyy myös Iranin tilanteeseen, konkretisoituu energian ja geopoliittisen epävarmuuden yhteys. Fossiilisiin nojaava järjestelmä altistaa meidät kriiseille, joihin emme voi vaikuttaa.

Suomen suunta on tässä poikkeuksellisen vahva: nojaamme yhä enemmän kotimaiseen, uusiutuvaan energiantuotantoon ja vaikka olemme jo isosti irtautuneet fossiilisesta energiantuotannosta on uusiutuvan energian puolella edelleen paljon saavutettavaa.

Kyse ei ole vain ilmastosta tai hinnasta, vaan kyvystä rakentaa vakautta Suomelle maailmassa, joka on entistä arvaamattomampi.

Halpa sähkö on kilpailuetu – ei ongelma

Suomessa sähkö on keskimäärin ollut Euroopan halvimpia, 2025 vuonna jopa halvin. Se on valtava kilpailuetu teollisuudelle, uusille investoinneille ja kotitalouksille.
Järjestelmässä on toki myös vaihtelua. Sääriippuvuus tuo mukanaan volatiliteettia. Se tarkoittaa suurempaa vaihtelua sekä ylös että alas. Mutta sama mekanismi mahdollistaa myös sen, että energia on suurimman osan ajasta erittäin kilpailukykyistä. Tulee muistaa että toisen roska on toisen kulta, sama päteen myös energiassa.
Markkinat ohjaavat, kun korkea hinta hillitsee kulutusta ja matala hinta houkuttelee uutta käyttöä, Jos jousto ei sovi omaan tilanteeseen, on tarjolla kiinteitä sopimuksia, koska valinnanvapaus on osa nykyistä sähköjärjestelmää.

Suurin riski ei ole tekninen

Tekniset haasteet ovat ratkaistavissa: inertian hallinta, varastointi, kulutusjousto – näihin kehitetään ratkaisuja koko ajan. Suurin riski on poliittinen epävarmuus.

Investoinnit vaativat tietysti myös ennustettavuutta. Poukkoileva sääntely, jälkikäteiset muutokset tai viestit, jotka heikentävät luottamusta markkinaan, voivat katkaista positiivisen kehän nopeasti.

Suomi ei ole tilanteessa, jossa julkisella taloudella olisi varaa korvata yksityisen pääoman vetäytymistä. Oy Suomi Ab Suomella on paljon velkaa, ja siksi meidän on pidettävä kiinni toimintaympäristöstä, jossa markkinaehtoinen uusiutuva energia on kannattavaa.

Mitä olemme jo saaneet aikaan ja miksi sillä on merkitystä

Keskustelussa unohtuu helposti mittakaava. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettu energiajärjestelmässä muutos, joka aiemmin olisi vaatinut huomattavasti pidemmän ajan. Sähköntuotannon rakenne on monipuolistunut ja uusiutuvan energian osuus kasvanut tavalla, joka on muuttanut koko järjestelmän dynamiikkaa.

Muutos näkyy myös arjessa ja investoinneissa. Liikenteen sähköistyminen etenee, lämpöpumput ovat yleistyneet nopeasti ja teolliset hankkeet tarkastelevat puhtaan sähkön saatavuutta keskeisenä kilpailutekijänä. Kotimainen energiantuotanto tuo samalla maanvuokra- ja kiinteistöverotuloja eri puolille Suomea, vahvistaen alueellista elinvoimaa.

Kehitys ei tapahdu tyhjiössä. Euroopassa energiaomavaraisuus on noussut keskiöön, ja globaalisti uusiutuvan energian kapasiteettia lisätään ennätystahtia. Energiamurros ei ole irrallinen poliittinen projekti, vaan pitkäjänteinen rakennemuutos, jossa myös Suomi on jo ottanut merkittäviä askeleita.
Ilmastonäkökulma: lasku tulee joka tapauksessa

Ilmastonmuutos ei odota poliittisia syklejä. Lasku tulee joka tapauksessa: joko hallitusti investointien kautta tai hallitsemattomasti seurauksina.

Me isojen sukupolvien edustajat emme ehkä itse maksa täyttä hintaa. Sen maksavat lapsemme ja lapsenlapsemme.

We are the first generation to feel the impact of climate change and the last generation that can do something about it.
– Barack Obama

Sähköjärjestelmä 2.0 -visio ei tarkoita äärimmäisyyksiä. Se ei tarkoita paluuta luolaan tai elintason romahdusta. Se tarkoittaa sitä, että teemme ne ratkaisut, jotka ovat teknisesti mahdollisia, taloudellisesti järkeviä ja ilmastollisesti välttämättömiä.

Toivo on strateginen valinta

Julkisessa keskustelussa on usein helpompaa rakentaa pelkoa kuin luottamusta. Vastakkainasettelu syntyy nopeasti, ja on houkuttelevaa todeta, ettei yksittäisillä teoilla ole merkitystä tai että käynnissä oleva muutos ei ole riittävä. Kokonaiskuvan hahmottaminen vaatii enemmän: kykyä tunnistaa myös ne edistysaskeleet, jotka eivät näy päivittäisissä otsikoissa.

Suomessa on kuitenkin jo tehty merkittävä suunnanmuutos. Energiajärjestelmä ei ole valmis eikä täydellinen, mutta se on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Muutos ei perustu yhteen ratkaisuun tai yksittäiseen teknologiaan, vaan lukuisiin päätöksiin, investointeihin ja arjen valintoihin, jotka yhdessä muuttavat kokonaisuutta. Markkinat toimii joten annetaan niiden toimia jatkossakin. Näitä päätöksiä tehdään niin suomalaisten arjessa kuin poliittisissa pöydissäkin.

Sähköjärjestelmä 2.0 on oma visioni tästä kehityssuunnasta – Suomesta, jossa energia on päästötöntä, hajautettua, turvallista ja kilpailukykyistä. Se rakentuu vähitellen, askel kerrallaan, hyödyntäen niitä mahdollisuuksia, jotka ovat käytettävissämme.

Do what you can, with what you have, where you are.
— Theodore Roosevelt

Suunta on jo valittu.
Nyt tarvitaan johdonmukaisuutta ja rohkeutta jatkaa.

Heikki Peltomaa
toimitusjohtaja
wpd Suomi Oy