Suomessa tuulivoima on monella alueella vielä varsin uusi energiantuotantomuoto. Uudet ratkaisut usein pohdituttavat – erityisesti silloin, kun niitä suunnitellaan omaan lähiympäristöön.
Tältä sivulta löydät vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin hankekehityksestä, rakentamisesta sekä tuulivoiman turvallisuudesta.
Melumallinnukset tehdään siihen tarkoitetuilla ohjelmistoilla. Mallinnusten on todettu vastaavan hyvin voimaloiden todellisia meluvaikutuksia. Tämä on erittäin tärkeää, sillä melumallinnukset saattavat vaikuttaa tuulivoimaloiden sijoitteluun hankealueella.
Melua voidaan tarvittaessa mitata myös jälkikäteen, mikäli melutasojen epäillään poikkeavan mallinnetusta ja ylittävän ohjearvot.
Mikromuovia irtoaa käytännössä kaikista tuotteista, jotka sisältävät muovia. Tuulivoimaloiden lapoja peittää erittäin kova pinnoite, jonka tarkoituksena on estää lapojen kuluminen. Suojaavan pinnoitteen vuoksi voimaloista irtoavan mikromuovin määrä on hyvin vähäinen verrattuna esimerkiksi tieliikenteen tai tekstiilien mikromuovipäästöihin.
Infraääni on hyvin matalataajuista ääntä, joka on kuultavissa vain, jos sen voimakkuus on erittäin suuri (yli 90 dB). Infraääntä aiheutuu jatkuvasti lukuisista lähteistä, esimerkiksi liikenteestä, tuulesta ja jopa ihmiskehon toiminnoista, kuten sydämenlyönneistä. Myös tuulivoimalat aiheuttavat infraääntä, mutta kuten valtaosa muistakin infraäänistä, voimaloiden infraäänet jäävät selvästi alle kuulokynnyksen.
Tuulivoimalat eivät estä metsästämistä, kalastamista tai alueen muuta tavanomaista virkistyskäyttöä. Rakennusaikana liikkumista rajoitetaan turvallisuussyistä, mutta suunnittelu- ja tuotantovaiheissa alueella voi liikkua vapaasti. Hankealueen tiet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, eikä niitä suljeta esimerkiksi puomein.
Suurin osa hankealueesta säilyy ennallaan nykyisessä käyttötarkoituksessaan. Tuulivoimapuiston kaava-alueella vain noin 1–3 % metsästä kaadetaan pysyvästi. Hankealueelle rakennetaan mm. voimalapaikat, voimaloiden nostokentät, sähköasema ja teitä. Lisäksi olemassa olevia teitä levennetään. Pyrimme aina hyödyntämään olemassa olevia metsäautoteitä.
Tuulivoimaloista maksetaan kiinteistöveroa siihen kuntaan, jossa voimala sijaitsee. Kiinteistöveron määrä perustuu voimalan investointikustannuksiin ja kunnan määrittämään voimalaitosveroprosenttiin. Tuulivoimalan kiinteistöverotettavat rakennelmat ovat perustukset, torni ja konehuoneen runko. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 3,1 %. Nykyvoimala tuottaa kunnalle ensimmäisinä käyttövuosinaan yli 30 000 euron vuotuiset verotulot, mikäli kunta ottaa käyttöön korkeimman mahdollisen kiinteistöveroprosentin voimalaitokselle.
Kiinteistöverotuksessa lasketaan vuosittainen 2,5 % ikäalennus. Verotusarvo laskee tämän verran vuodessa, kunnes se saavuttaa 40 % minimiarvon. Voimalan käyttöikä on yli 35 vuotta, joten uusimmat voimalat ehtivät saavuttaa minimiverotusarvon elinkaarensa aikana.
Nykyaikaisten tuulivoimaloiden käyttöikä on jopa noin 35 vuotta, minkä jälkeen voimalat puretaan. Voimaloiden purkamisesta vastaa hankkeen omistava yhtiö. Maanvuokrasopimuksissamme sovitaan lisäksi purkuvakuudesta, joka takaa sen, että purkamisen kustannukset pystytään kattamaan. Purkuvakuudet ovat voimassa, vaikka tuulipuisto siirtyisi toiselle omistajalle.
Tuulivoimalat rakennetaan pääosin kierrätettävistä materiaaleista, kuten teräksestä. Yli 80 % tuulivoimalan osista voidaan kierrättää. Lavat ovat kierrättämisen näkökulmasta voimalan haastavin osa, mutta keinoja lapojen tehokkaaseen kierrättämiseen tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Lapojen materiaalina käytetään muun muassa lasikuitua. Käyttöikänsä päähän tulleista lavoista voidaan jatkojalostaa muovikomposiittimurskaa esimerkiksi sementin valmistukseen, jonka myötä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä osana sementin valmistusprosessia.
Tuulivoimahankkeiden sähkönsiirtolinjojen reittien osalta Suomessa on käytössä lunastusmenettely. Voimajohtoalueen lunastus perustuu lunastuslupaan, jota haetaan Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ennen lunastusluvan käsittelemistä lunastuksen hakija (eli tässä tapauksessa wpd Suomi Oy) kuulee maanomistajia kuulemiskokouksessa tai kirjallisesti. Voimajohtohankkeissa haetaan myös lupaa ennakkohaltuunottoon, jotta työt voitaisiin mahdollisesti käynnistää lunastusmenettelyn aikana. Ennakkohaltuunottoon liittyen tehdään sopimus halukkaiden maanomistajien kanssa. Ennakkohaltuunottosopimuksesta maksetaan ylimääräinen korvaus maanomistajille.
Reitin lunastustoimituksesta vastaa Maanmittauslaitos, joka määrittää maanomistajille maksettavan kertakorvauksen. Korvaus perustuu lunastuslakiin ja sitä maksetaan maapohjasta, puustosta ja puuston odotusarvosta. Korvauksen määrä riippuu siis lunastettavasta alueesta, puuston määrästä ja laadusta. Kokonaisuudessaan korvaukset voivat olla tuhansia euroja hehtaarilta. Korvaukset maksaa hankevastaava eli wpd Suomi Oy.
Rakentamisen aikana tuulivoimahankkeen alueella työskentelee paljon suomalaisia urakoitsijoita, kuten nosturi-, kaapelointi- ja maansiirtoyrityksiä. Rakentamisessa pyritään käyttämään paikallista työvoimaa. Hankealueen työntekijät käyttävät rakennusaikana runsaasti paikallisia palveluita, kuten majoitus- ja ravintolapalveluita. Tuulivoimalat tilataan eurooppalaisilta toimittajilta, joiden omat työntekijät vastaavat tuulivoimaloiden pystytyksestä.
Suomen Uusiutuvien verkkosivuilta löydät kattavasti tietoa tuuli- ja aurinkovoimasta. Linkin takaa löydät vastauksia usein kuultuihin kysymyksiin tuuli- ja aurinkovoimasta.
wpd maailmalla