Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita kuluvalla hallituskaudella ovat työllisyyden parantaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Lisäksi hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan keskiössä on globaaliin ilmastohaasteeseen vastaaminen ja kestävän talouskasvun tukeminen. Hallitusohjelman mukaan: ”Korkeatasoinen suomalainen energiaosaaminen auttaa ilmastohaasteeseen vastaamisessa. Ympäristö- ja energiateknologian uusien sovellutusten käyttöönottoon liittyy suuri kasvun ja uusien työpaikkojen potentiaali sekä kotimaan markkinoilla että viennissä.” Tämän kirjauksen toteuttamiseksi on tehty hallituksen piirissä paljon töitä, mutta se uhkaa silti jäädä vain lupaukseksi, mikäli uusiin ympäristö- ja energiateknologioihin ei olla valmiita panostamaan kunnolla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu uusiutuvan energian demonstraatiohankkeiden investointituki. Kirjauksen toteuttamiseksi hallitus varasi 20 miljoonaa euroa merituulivoiman demonstraatiohankkeelle kehyspäätöksessään vuonna 2012. Hienoa on, että työ- ja elinkeinoministeriössä ollaan vihdoin käynnistämässä demonstraatiotuen kilpailuttamista.

Kilpailutusta hankaloittaa kuitenkin merkittävästi se, että sen kohteena oleva demonstraatiotuen määrä on auttamatta liian pieni järkevän kokoisille hankkeille. Merituulivoiman rakentaminen, erityisesti arktisille avomerialueille, on hyvin pääomavaltaista toimintaa ja vaatii siksi korkeaa riskinsietokykyä. Demonstraatiotuen avulla olisi mahdollista ottaa käyttöön arktista meriosaamista, jota ei aiemmin ole muualla voitu kokeilla. Siksi sen tulisi olla teollisen mittakaavan hankkeen mahdollistava. Kauas mantereelta ei ole järkevää toteuttaa pientä hanketta, ja toisaalta pienimittainen rakentaminen rannikon tuntumassa on jo demonstroitu. Jos tuki käytetään vain lähes nykyisen kaltaisiin pieniin nearshore-projekteihin, eivät kaavaillut hyödyt suomalaisille merituuliosaajille tule toteutumaan. Pienet hankkeet eivät vakuuta ulkomaisia yhtiöitä suomalaisesta osaamisesta eikä niillä saada demonstroitua sarjatuotannon ja optimoidun logistiikkaketjun mahdollistamaa kustannustehokkuutta. Avomerirakentamista ei voida demonstroida rannan tuntumassa. Hallituksen kehysriihessä merituulivoiman investointituen taso säilyi edelleen riittämättömänä teollisen mittakaavan avomerihankkeiden käynnistämiselle. Merituulivoiman todellinen kustannustaso jää tällä tukiratkaisulla edelleen avoimeksi ja alan kotimaisen teollisuuden käynnistyminen haaveeksi.

Merituulivoimalle on luvassa hyvät markkinat sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden joukossa tiukkoihin päästötavoitteisiin mm. uusiutuvan energian osalta. Lukuisten työ- ja elinkeinoministeriön tuottamien raporttien mukaan päästötavoitteita ei voida saavuttaa ilman merituulivoimaa ja tuoreen BASREC -tutkimuksen mukaan Suomi on tuuliolosuhteiltaan Itämeren otollisin maa rakentaa merituulivoimaa.

Suomen meriteollisuuden tulevaisuuden kannalta merituulivoima olisi luonteva seuraava askel. Erityistä merituulivoima-alan korkeatasoista osaamista Suomesta löytyy, mutta ongelma piilee kokemuksen puutteessa. Itämeren olosuhteet ovat täysin erilaiset Pohjanmereen verrattuna. Merituulivoimarakentamisen käynnistämiseksi Suomi tarvitsisi keihäänkärkihankkeen, jossa kehitettäisiin ja demonstroitaisiin olosuhteisiin sopivat ratkaisut mm. rakentamisen ja huoltamisen osalta.

Lisätietoja:
Esa Holttinen, Toimitusjohtaja
gsm 040 506 3632, e.holttinen(et)wpd.fi